Suomi on Euroopan unionin pohjoisin maatalousmaa ja samalla yksi maailman pohjoisimmista. Vähemmän tunnettua on, että suomalaiset elintarvikkeet löytyvät kärkisijoilta, kun puhutaan ruoantuotannon antibioottivapaudesta tai salmonellattomuudesta, eläinten hyvinvoinnista tai vaikkapa torjunta-ainejäämien vähäisyydestä.
Suomalaisten elintarvikkeiden laatu syntyy jo alkutuotannossa hyvien tuotantotapojen johdosta. Ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, jossa siipikarjan nokkia ei typistetä, ja jossa sikojen saparoiden katkaisu on ollut kansallisella lainsäädännöllä täysin kiellettyä jo vuodesta 2003
Ei salmonellaa, niukasti antibiootteja
Suomen elintarvikeketju on kansainvälisessä vertailussa erittäin puhdas myös bakteereista. Suomi on Ruotsin ja Norjan rinnalla niitä harvoja maita, joissa salmonellatilanne on niin hyvä, että Euroopan komissio on myöntänyt ulkomaankaupassa erityisvakuudet: maahan saa tuoda vain salmonellattomia liha- ja kananmunaeriä. Salmonellavalvonta tuottajien ja viranomaisten yhteistyönä kattaa koko suomalaisen tuotantoketjun rehuista teolliseen tuotantoon, ja on monen vuosikymmenen järjestelmällisen työn tulos.
Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne kytkeytyvät vahvasti yhteen Euroopan maissa. Suomessa tuotantoeläimille annettujen antibioottien käyttötaso on Euroopan alhaisempia. Vastaavasti resistenssitilanne on hyvä, mikrobilääkkeet tehoavat Suomessa bakteereihin hyvin.
Puhtaasta luonnosta puhtaita raaka-aineita
Kylmä ja pitkä talvi ja lyhyt kasvukausi rajoittavat suomalaista maataloutta, mutta ruoantuotannon ja raaka-aineiden laadun kannalta maantieteellisesti eristynyt ja pohjoinen sijainti tuo myös etuja. Kansainvälisessä vertailussa Suomi erottuukin hyvän eläin- ja kasvitautitilanteensa puolesta. Kasvitautien vähäisen esiintymisen etuna on pienempi tarve käyttää kasvinsuojeluaineita kuin esimerkiksi suurissa eurooppalaisissa ruoantuottajamaissa.
Veden ja maaperän vaikutus elintarvikkeiden laatuun ulottuu läpi tuotantoketjun. Suomen maaperä kuuluu Euroopassa puhtaimpien joukkoon esimerkiksi raskasmetallien suhteen, ja ilma on pienhiukkaspitoisuuksien perusteella mitattuna maailman puhtainta. Makean veden vesivaranto on Suomessa Euroopan runsaimpia väestöön määrään nähden, maatalouden osuus Suomen kokonaisvedenkäytöstä on vain noin 5 prosenttia.
Viileä ilmasto lisää luonnonmarjojen terveysvaikutuksia
Tilastoista käy myös ilmi, että Suomessa on peräti maailman suurin sertifioitu luomukeruuala, 11,6 miljoonaa hehtaaria, joka vastaa 30 prosenttia maailman kaikesta luomukeruualasta. Luonnontuotteet, erityisesti marjat ovat tärkeää raaka-ainetta suomalaiselle elintarviketeollisuudelle. Suomen ilmasto on viileä, keskikesällä päivän pituus Etelä-Suomessa on 19 tuntia ja pohjoisessa napapiirin yläpuolella aurinko ei laske lainkaan. Tutkimusten mukaan pidempi päivän pituus lisää marjojen terveyttä edistävien antosyaanien pitoisuuksia. Metsämustikat sisältävätkin korkeita antosyaanipitoisuuksia eri puolilla Suomea.
Lähde: Luonnonvarakeskus
Tuoteryhmittäistä tilastotietoa suomalaisen ruoan vierasainepitoisuuksista, tuotantoeläinten lääkitsemisestä ja tuotantotavoista löytyy Luonnonvarakeskuksen ruokafaktasivustolta saksaksi, englanniksi, ruotsiksi ja suomeksi. Ruokafaktasivustoa varten tutkijat käyttivät lähteinä muun muassa EUROSTATin, EFSA:n ja OECD:n tilastoja. Kotimaan tilastotietoja ja asiantuntemusta saatiin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran (vuoden 2019 alusta Ruokavirasto) ja Luonnonvarakeskuksen lisäksi myös muilta tutkimuslaitoksilta ja viranomaistahoilta, yliopistoilta, järjestöiltä ja yrityksiltä.